Geneven sopimukseen kuuluu säännöksiä koskien sodankäyntiä. Kaikki maailman valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan näitä sopimuksia. Sissisodankäynti on kuitenkin monelta osalta ristiriidassa sekä oikeutetun sodankäynninteorian että Geneven sopimuksen kanssa.
Geneven sopimuksen kohdat koskien siviilien suojelua sekä rajan vetämistä taistelijoiden ja ei-taistelijoiden välille, eivät välttämättä toteudu sissisodan luonteen takia. Usein pieninä, hajanaisinakin ryhminä suurempaa valtaa (armeija) vastaan taistelevat sissit tarvitsevat asukkaiden ja kansalaisten tukea ja huoltoa. Sissisotilaat käyttävätkin maastontuntemustaan sekä siiviileiksi tekeytymistä valtteinaan yllätyshyökkäyksissä. Näin esimerkiksi tavallisissa kylissä käydyt sodat nostavat siviiliuhrien lukumäärää.
Geneven sopimukseen merkitty lääkintätoimen suojelukaan ei toteudu sissisodankäynnin taktiikan vuoksi. Sissisotilaat pyrkivät kuluttamaan vastustajaansa iskemällä tämän huoltoreitteihin. Näin vastapuoli joutuu vapauttamaan resursseja rintamalta suojellakseen selustaansa.
Yksi oikeutetun sodankäynninteorian kohdista on onnistumisen todennäköisyys. Kuitenkin sissisotilailla on luvullisesti alivoima vastustajaansa nähden ja jos tämä nähdään häviämisen todennäköisyyttä lisäävänä, voidaan ajatella tältä kohdin sissisodan olevan epäoikeutettu. Usein kuitenkin sissisotaa käydään jonkin aatteen pohjalta, jolloin pyritään laajentamaan sotaa tai aikaansaamaan kansanousu.
Ongelmia syntyy nimen omaan tästäkin syystä, sillä sissisotilaat eivät välttämättä ajattele käyvänsä varsinaista sotaa, vaan vain puolustavansa omaa aatettaan haluten palauttaa järjestyksen, joka on heidän mielestään oikein. Vaikka Geneven sopimuksen yksi pääpiirre on vältää turha väkivalta, ei tätä ole toteutettu Kuuban sisällissodan aikana.
Oikeastaan sissisotaa ei voida pitää oikeutettuna sotana, sillä sota-aikana on tapahtunut valtaisa määrä törkeiksi luokiteltuja sotarikoksia, esim. taistelukyvytöntä vihollista vastaan hyökkääminen sekä kaikki aiemmin mainitut rikkeet.
Sissisodankäynnissä "soditaan" koko ajan vastaan, myös Geneven sopimuksen asettamia sopimuksia. Tällöin sota ei ole oikeutettua. Herää kysymys olisiko sotia ollenkaan,jos oltaisi käyty kaikki vaaditut keinot läpi, ilman ratkaisua konfliktiin, jolloin sotaan voisi ryhtyä oikeutetusti. Tämän jälkeen pitäisi vielä noudattaa kaikkia Geneven sopimuksen säädöksiä tinkimättömästi. Käytännössä näin ei ole ollut, joten sotaa ei ole käyty oikeutetusti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti